Painavaa asiaa siitä, miten ja millä ehdoilla työtä tehdään. Työaikoihin, varallaoloon, lepotaukoihin ja ylityöstä saataviin korvauksiin liittyvistä pelisäännöistä kannattaa pitää kiinni. Usein riittää, kun muistaa kolme tärkeää sanaa.

Ongelmia työaika-asioissa?

Jos työpaikallasi on ongelmia esimerkiksi yötyökorvauksissa, aikahyvitysten antamisessa, työvuoroluettelon muuttamisessa, ruokataukojen pitämisessä tai ylityökorvausten saamisessa, ota yhteyttä

  1. Työpaikkasi luottamusmieheen ja / tai esimieheesi
  2. Tehyn aluetoimistoon tai edunvalvontapuhelinpalveluun

Ensisijainen apu löytyy siis omalta työpaikalta. Jos et tiedä, kuka on työpaikkasi tehyläinen luottamusmies, etsi hänen yhteystietonsa työpaikan ilmoitustaululta.

Älä veny liikaa - Tehyn työaikakampanjan opetuksia (sisältö pdf:nä)
Työaikaergonomia ja työaika-autonomia (sisältö pdf:nä)
Sairaankuljettaja – aina valmiina? (sisältö pdf:nä)
Ruokatauko: päivittäisiä lepotaukoja on noudatettava
Päivähoidon työaika-asiat
Onko tämä ylityötä?
Työvuoroluettelon muuttaminen
Arvosta vapaa-aikaasi!
Kunnallisen sektorin ylityö (yleistyöaika ja jaksotyö)
Yksityisen sektorin ylityö

Tässä artikkelissa myös:

Työaika-autonomia
Työaikapankki
Työvuorojen vakaus

TYÖAIKA-ERGONOMIA

Työaikaergonomia on työvuorojen sijoittamista työntekijän hyvinvointia ja jaksamista tukevalla tavalla vuorotyössä. Työaikoja koskeva sääntely on osa työsuojelua ja työturvallisuutta. Sekä työnantajan että työntekijän on tärkeää huolehtia työaikaan liittyvästä työturvallisuudesta, aivan kuten oikeaoppinen nostotekniikka ja apuvälineiden käyttö pyrkii fyysisen työturvallisuuden suojeluun.

Työaikalainsäädännössä ja työehtosopimuksissa on työntekijää suojaavia määräyksiä mm. päivittäisestä, vuorokautisesta ja viikoittaisesta lepoajasta. Vastuullinen työvuorosuunnittelu ylittää tämän minimitason. Yötyön on todettu rasittavan työntekijää sekä fyysisesti että psyykkisesti enemmän kuin aamu- ja iltavuorojen. Myös peräkkäisten työvuorojen määrä ja niiden järjestys vaikuttaa työhyvinvointiin. Työterveyslaitos on laatinut suosituksen vuorotyön ergonomisiksi kriteereiksi. Vetovoimainen työnantaja ottaa huomioon nämä yleiset kriteerit unohtamatta työntekijän yksilöllisiä toiveita työajan sijoittelussa.

Lähde: Vuorotyön ergonomiset kriteerit (Hakola T. ym. Ergonomiatiedote 4/1994: 10-16)

Vuorotyön ergonomiaa voidaan parantaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Yötyö
Työvuoron pituus
Aamuvuorot
Lepoajat
Työvuorojen järjestys

TYÖN JA VAPAA-AJAN YHTEENSOVITTAMINEN

Työnantaja päättää ja vastaa työvuorosuunnittelusta. Työvuorosuunnittelu perustuu toiminnan tarpeeseen ja osaamisvaatimuksiin. Työaika-autonomialla tarkoitetaan työntekijöiden yhteisöllistä osallistumista työvuorosuunnitteluun. Työaika-autonomian käyttöönotto edellyttää työntekijöiden perehdyttämistä työvuorosuunnitteluun ja työaikamääräyksiin. Työyhteisössä tulee luoda ja kehittää työvuorosuunnittelun raamit, ”pelisäännöt”. Pelisäännöissä sovitaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja toiminnan tarpeet huomioon ottava kehikko, jonka sisällä työntekijät/työntekijäryhmät voivat käyttää työaika-autonomiaa. Työaika-autonomia vaatii aluksi enemmän aikaa, kuten kaikki uuden opettelu.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on sosiaali- ja terveydenhuollossa usein ongelma. Työntekijöiden työtyytyväisyys lisääntyy, jos heillä on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen pituuteen ja sijoitteluun. Osa-aikatyömahdollisuuksilla sekä viikonloppu-, juhlapyhä-, ilta- ja yötyöjärjestelyillä voidaan parantaa työntekijän perhe- ja muun elämän yhteensovittamista. Kun pitkät työvuorot (12-tuntiset) perustuvat vapaaehtoisuuteen, niiden on koettu parantavan jaksamista, unta ja hoidon laatua. Vaikka eteenpäin kiertävä rytmi on todettu terveelliseksi työaikajärjestelyksi, työntekijöiden yksilöllinen rytmi ja toiveet tulee ottaa huomioon. Vetovoimaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoissa työntekijät voivat itse vaikuttaa työvuorojensa sijoitteluun. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista voidaan lisätä myös työaikapankkijärjestelmän avulla. Työaikapankki mahdollistaa pidemmät yhdenjaksoiset vapaat.

Lähde: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,820,2179,14961,14979
HYKS, sairaanhoitoalue, Työaika-autonomian käyttöönoton työkirja, Minna Koivumäki, 2006.

Lisätietoja:
Työaika-autonomialla kohti työhyvinvointia, Koivumäki, M , 2005
http://www.keva.fi/Table_pict/cid3/Info_txt/id4247/Koivumaki_uk3_220606.pdf
Työaika-autonomian käyttöönoton työkirja
www.hus.fi/default.asp?path=1,28,820,2179,14961,14979

TYÖAIKAPANKKI

Työaikapankki on paikallisesti neuvoteltava ja käyttöönotettava työaikajärjestelmä, jonka avulla voidaan sovittaa työ- ja vapaa-aikaa joustavasti yhteen. Perusperiaatteena on työajan, vapaa-aikakorvausten tai ajaksi muutettujen rahamääräisten korvausten säästäminen pankkiin ja näin säästetyn vapaan pitäminen sovituissa jaksoissa.

Työaikapankki kuntasektorilla

Kuntasektorin joillakin työpaikoilla on ammattiosastojen ja työnantajan välillä jo aloitettu neuvottelut työaikapankista. Taustalla voi olla vuosityöaikasopimuksen irtisanominen. Työaikapankkivapaajärjestelmä eroaa monissa paikoissa käytössä olleesta vuosityöaikasopimuksesta erityisesti ylityökorvausten osalta. Työaikapankkijärjestelmässä lähtökohtana on Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisen korvaustason säilyttäminen, kun taas vuosityöaikasopimuksissa työntekijät menettävät KVTES:n mukaiset ylityön korotusosat kokonaan tai osittain pitkien tasoittumisjaksojen vuoksi. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan ylityöstä tulee aina maksaa korotettu korvaus eli 50 %:lla tai 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai antaa vastaavasti korotettu vapaa-aika.

Vuosityöajassa työntekijä ei välttämättä saanut tätä korotusosaa ollenkaan, vaan säännöllisen työajan ylittävät tunnit tasoitettiin ilman korotusosia (tunti tunnista) esim. vuoden mittaisen tasoittumisjakson aikana. Vuosityöaikasopimus toi työpaikan työaikoihin joustoa, mutta samalla työntekijät menettivät ylityökorvauksia. Edellä mainitusta johtuen Tehy ei suosittele vuosityöaikasopimuksia ja vielä voimassa olevista vuosityöaikasopimuksista on suositeltavaa siirtyä työaikapankkijärjestelmään.

Työaikapankki tulee voimaan paikallisella sopimuksella. Paikallisen sopimuksen solmii Tehy ry:n ammattiosasto ja työnantaja. Paikallisessa sopimuksessa määritellään työaikajärjestelmän tarkat ehdot, jotka sovitetaan kunkin työpaikan olosuhteisiin.

Jokainen tehyläinen työntekijä voi itse päättää liittyykö työaikapankkiin vai ei, kun paikallinen sopimus on tehty. Jos työntekijä päättää jäädä työaikapankkijärjestelmän ulkopuolelle, työaikakorvaukset suoritetaan KVTES:n mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. ylityökorvaukset maksetaan korotusosineen työnantajan valinnan mukaisesti joko aikana tai rahana.

Jos työskentelet kuntasektorilla ja haluat työaikapankista lisää tietoja, käänny työpaikkasi luottamusmiehen tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen.

Työaikapankki yksityisellä sektorilla

Yksityissektorin sopimuksissa on työaikapankkia koskeva työryhmäkirjaus, mutta neuvottelut asiasta eivät ole edenneet. Eri työehtosopimusten mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia mm. ylityökorvausten ja erilaisten työaikaan liittyvien lisien vaihtamisesta vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan. Poikkeuksellisesti Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen sopimuksessa (PTY) työnantaja päättää korvausmuodosta. Lisäksi työaikalaissa (23 §) on määräys lisä- ja ylityön korvaamisesta vapaa-aikana.

Liittojen välisissä neuvotteluissa pyritään löytämään yhteistä ohjeistusta työaikapankkiin liittyvistä menettelytavoista. Kysymys on työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta eli kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti päättää asiasta. Vapaa-aika on aina annettava samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvauskin. Siten esim. tunnin ylityöstä on saatava 1,5 h vapaa-aikaa. Korvauksien vapaaksi vaihtamisen yhteydessä on syytä sopia myös vapaan pitämisajankohdasta.

TYÖVUOROJEN VAKAUS

Vakaat työvuorot ja riittävät lepoajat lisäävät työntekijän työhyvinvointia. Työvuoroluettelon muuttumattomuuden merkitys korostuu viikonloppuisin ja arkipyhisin. Kun työntekijä voi luottaa työvuoroluetteloon, työn ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen paranee. Mitä luotettavampia työvuorosuunnitelmat ovat, sen vähemmän on todettu ilmenevän työperäistä stressiä. Työvuorosuunnitelmien luotettavuus lisää työtyytyväisyyttä sekä tiimihenkeä. Työtyytyväisyyttä lisää myös työntekijöiden mahdollisuus vaihtaa työvuoroja keskenään. Samalla työntekijän sitoutuminen organisaatioon vahvistuu. Työntekijän sitoutuessa organisaatioon sairauslomat ja rekrytointitarve vähenee, jolloin perehdytykseen käytettävät resurssit voidaan kohdentaa järkevämmin.

Kun työvuoroluetteloa joudutaan muuttamaan toiminnallisista syistä, muutoksen tulee ensisijaisesti perustua työntekijän vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuus lisääntyy, jos muutoksesta saa kannustavan korvauksen. Kutsuraha-, tuplavuoro- ja työvuoroluettelon muutoskorvauksista on useassa työpaikassa tehty paikallisia sopimuksia.

Työvuorojen vakaudesta huolehtiminen kannattaa. Työaikajärjestelyillä on mahdollista luoda vetovoimainen organisaatio.

Lisätietoja:

Vanhempien pitkät ja epäsäännölliset työajat heikentävät perheen hyvinvointia, Kauppinen K, 2008
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/E98F9EF2-FA9D-4FFF-83F0-4D240E23EBAF/0/152008Kauppinen.doc

Sairaanhoitajien työn tarjontapäätökset, Kankaanranta, T ym. 2008, http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/T4-2008-VERKKO.pdf
s. 69- 71