Painavaa asiaa siitä, miten ja millä ehdoilla työtä tehdään. Työaikoihin, varallaoloon, lepotaukoihin ja ylityöstä saataviin korvauksiin liittyvistä pelisäännöistä kannattaa pitää kiinni. Usein riittää, kun muistaa kolme tärkeää sanaa.
Ongelmia työaika-asioissa?
Jos työpaikallasi on ongelmia esimerkiksi yötyökorvauksissa, aikahyvitysten antamisessa, työvuoroluettelon muuttamisessa, ruokataukojen pitämisessä tai ylityökorvausten saamisessa, ota yhteyttä
- Työpaikkasi luottamusmieheen ja / tai esimieheesi
- Tehyn aluetoimistoon tai edunvalvontapuhelinpalveluun
Ensisijainen apu löytyy siis omalta työpaikalta. Jos et tiedä, kuka on työpaikkasi tehyläinen luottamusmies, etsi hänen yhteystietonsa työpaikan ilmoitustaululta.
Älä veny liikaa - Tehyn työaikakampanjan opetuksia 
(sisältö pdf:nä)
Työaikaergonomia ja työaika-autonomia (sisältö pdf:nä)
Sairaankuljettaja – aina valmiina? (sisältö pdf:nä)
Ruokatauko: päivittäisiä lepotaukoja on noudatettava
Päivähoidon työaika-asiat
Onko tämä ylityötä?
Työvuoroluettelon muuttaminen
Arvosta vapaa-aikaasi!
Kunnallisen sektorin ylityö (yleistyöaika ja jaksotyö)
Yksityisen sektorin ylityö
RUOKATAUKO / PÄIVITTÄISIÄ LEPOTAUKOJA ON NOUDATETTAVA
Työntekijällä on oikeus sekä ruokataukoon että kahvitaukoon. Työnantajan velvollisuutena on järjestää työajat siten, että työntekijän oikeus lepotaukoihin toteutuu. Työnantajan tulee mm. merkitä ruokatauot työvuoroluetteloon. Mikäli työntekijä ei ehdi määrätyn kestoiselle ruokatauolle, on asia selvitettävä työnantajan kanssa. Lepotaukoja on noudatettava paitsi työaikasuojelullisista myös työssä jaksamiseen ja työn hyvään laatuun liittyvistä syistä.
Päivittäisistä lepotauoista on säädetty työaikalaissa. Lisäksi työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt ovat sopineet työ- ja virkaehtosopimuksissa päivittäisistä lepotauoista.
Ruokatauon järjestämisestä on työehtosopimuksissa erilaisia vaihtoehtoja: Yleensä ruokatauko on työntekijän omaa aikaa (kesto 30 - 60 minuuttia). Tällöin työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta. Koska ruokataukoa ei lasketa työajaksi, ei ruokatauolta makseta palkkaa eikä työntekijän tule suorittaa ruokatauolla työtehtäviä.
Julkisella sektorilla sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa voidaan työntekijöille järjestää työaikaan kuuluva mahdollisuus ns. joutuisaan ateriointiin. Ruokatauko on tällöin työaikaa ja siihen saa käyttää 15-20 minuuttia. Tällainen järjestely on mahdollista jaksotyössä, jos työntekijä sitä haluaa. Muissa työaikamuodoissa kuin jaksotyössä, ruokatauko on luettava työajaksi silloin, kun työstä irrottautuminen ei ole mahdollista.
Yksityisellä sektorilla on myös mahdollista, että työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään työaikaan kuuluvasta noin 20 minuutin mittaisesta ruokatauosta. Lisäksi eräissä yksityisen sektorin työehtosopimuksissa on sovittu, että ruokatauko on työaikaa ja että työntekijällä on oikeus 30 minuutin ruokataukoon.
Hoitohenkilöstön mitoituksen niukkuus on johtanut siihen, ettei lepotaukoa ehditä aina pitää. Tätä ei kuitenkaan useimmiten korvata millään tavalla. Tehyn näkemyksen mukaan lepotauon järjestäminen on työnantajan työsuojeluvastuulla, koska työnantaja vastaa työajan sijoittelusta. Omaksi ajaksi suunnitellusta lepotauosta luopuminen tulee korvata ylityönä.
RUOKATAUKOMÄÄRÄYKSET KUNTASEKTORILLA
Tehyn kesäaikaselvityksen 2008 (Terveyden- ja sosiaalihuolloin toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2008) yhteydessä kysyttiin kuntapuolen toimijoilta sitä, miten ruoka- ja muiden elpymistaukojen pitäminen toteutuu tehyläisillä työpaikoilla. Kesäaikaselvitykseen vastasi 189 kunnallista pääluottamusmiestä, joiden organisaatiossa on 70.000 hoitoalan työpaikkaa.
Kyselyn mukaan reilussa puolessa (52 %) työpaikoista ruokataukojen pitämistä oli käsitelty jollakin tavalla. Yleisimmin työpaikoilla oli koulutettu esimiehiä tai sitten asiaa oli käsitelty yhteistoimintaelimessä tai työsuojelutoimikunnan kokouksessa. Ruokataukoasiaa oli käsitelty myös yksiköiden ja osastojen kokouksissa.
Kuntasektorilla ruokataukoasia on erittäin ajankohtainen. Kuntien yhteenliittymien ja muiden käynnissä olevien rakenteellisten muutosten vuoksi erilaisia työaikajärjestelyitä sovitetaan yhteen. Tällaisissa tilanteissa työnantaja saattaa esittää siirtymistä työajalla tapahtuvasta joutuisasta ruokailusta ruokailuun omalla ajalla. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus sääntelee tätäkin asiaa.
Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 27 §:ssä on määräykset ruokatauon pitämisestä.
27 § 1 momentti eli ruokailutaukoa koskeva yleissäännös kuuluu seuraavasti:
”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä viranhaltijan/työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/ työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.
Lepoaika voidaan viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä.
Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.
Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, viranhaltijalla/työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Jollei lepoaikaa voida virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, viranhaltijalle/työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana.”
27 § 2 momentti koskien jaksotyötä kuuluu seuraavasti:
”Jaksotyötä tekeville viranhaltijoille/työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa 1 momentissa tarkoitettu lepotauko…
taikka viranhaltijan/työntekijän niin halutessa…
tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa…
edellyttäen ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.”
Oikeustapaus ruokatauosta jaksotyössä
Tehy haastoi Helsingin kaupungin työtuomioistuimeen ruokataukoasiaan liittyen ja asiassa saatiin tuomio alkuvuodesta 2008. Asiassa oli kyse kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III -luvun lepoaikoja koskevan 27 §:n 1 ja 2 momentin soveltamisesta jaksotyössä. Helsingin kaupunki käynnisti vuoden 2005 alusta kotihoitokokeiluun liittyvän organisaatiouudistuksen. Uudistuksessa yhdistettiin sosiaalitoimeen aiemmin kuulunut kotipalvelu ja terveystoimeen kuulunut kotisairaanhoito. Työaikamuotona säilyi jaksotyö. Kotipalvelussa päivittäinen lepotauko oli järjestetty työaikaan kuulumattomana ja myös terveystoimeen kuuluneiden kotisairaanhoidon työntekijöiden ruokatauko muutettiin omalle ajalle. Tästä johtuen kotisairaanhoidon työntekijöiden työhön sidonnaisuus pidentyi 2,5 tuntia viikossa ja mahdottomuus irrottautua töistä lisäsi tosiasiallisesti myös työaikaa. Työtuomioistuin totesi, että Tehyn kanta Helsingin kaupungin kotihoitohenkilöstön ruokataukoasiassa oli oikea eli, että Helsingin kaupungin terveyskeskuksen organisaatiossa jaksotyössä kotisairaanhoitotyötä tekevä kotihoitohenkilöstö saa halutessaan ruokailla joutuisasti työajallaan.
Erimielisyydessä oli erityisesti kyse terveyskeskus-käsitteen tulkinnasta. Koska Helsingin kaupungin kotihoito oli organisoitu edelleen terveyskeskukseen, työtuomioistuin katsoi, että jaksotyöaikamuodossa aiemmin työskennellyt terveydenhoitohenkilöstö oli edelleen oikeutettu 27 § 2 momentin mukaiseen joutuisaan ruokailuun työajalla. Nyt selostetun oikeustapauksen jälkeen Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen, jonka mukaan sairaanhoito (esim. kotisairaanhoito) tulee aina järjestää terveyskeskuksen alaisuuteen (KHO 14.5.2008/1146).
Työstä irrottautuminen mahdotonta?
On kuitenkin huomattava, että aina kun työstä irtautuminen ei työn laadun vuoksi ole mahdollista, ruokailutauko on luettava työajaksi. Jos siis työntekijät joutuvat olemaan työvalmiudessa tai jos eivät esimerkiksi voi sulkea puhelintaan tai jättää hoitotarvikkeitaan valvomatta ruokailutauon ajaksi, ruokailutauko pitää lukea työajaksi.
RUOKATAUKOMÄÄRÄYKSET YKSITYISELLÄ SEKTORILLA
Yksityisen sektorin työehtosopimuksissa on sovittu eri tavoin päivittäisistä lepotauoista. Keskeisintä on, että työehtosopimuksissa sovittuja taukoja noudatetaan.
Terveyspalvelualan työehtosopimus 7 §
Terveyspalvelualan yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan mm. yksityisillä lääkäriasemilla työskentelevien tehyläisten työsuhteissa.
Ruokailutauko on 30 - 60 minuuttia. Ruokailutauko ei ole työaikaa, joten työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta tauon aikana.
Ruokailutauko on annettava, jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään 5 tuntia. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on 5-6 tuntia, voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopia siitä, ettei ruokataukoa pidetä.
Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia mahdollisuudesta ruokailla työajalla, jolloin ruokatauon pituus on vähintään 20 minuuttia.
Työntekijällä on päivittäin oikeus myös 10 minuutin virkistystaukoon.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 6 § kohta 13
Yleissitovaa sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudatetaan yksityisissä sosiaalialan palveluyksiköissä esimerkiksi yksityisissä palvelu- tai vanhustentaloissa työskentelevien tehyläisten työsuhteissa.
Ruokailutauko on 30 minuuttia. Paikallisesti voidaan sopia ruokatauon kestoksi 60 minuuttia. Jos työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua työpaikalta tauon kestäessä, on työntekijällä oikeus ruokailla 20 minuuttia työaikana. Ruokatauko on järjestettävä, kun työpäivä kestää yli 5 tuntia.
Hammaslääkäreiden työnantajanyhdistyksen ja Tehy ry:n välinen työehtosopimus 5 §
Hammaslääkäreiden työnantajayhdistyksen työehtosopimusta noudatetaan niissä työpaikoissa, joissa työnantaja kuuluu Suomen hammaslääkäreiden työnantajayhdistykseen. Työehtosopimusta noudatetaan myös, jos järjestäytymätön työnantaja (= ei kuulu Suomen hammaslääkäreiden työnantajayhdistykseen) on sopinut työntekijän kanssa työehtosopimuksen noudattamisesta.
Työntekijällä on oikeus ruokailla työaikana, kun tauko kestää enintään 30 minuuttia.
Ruokailutauko on järjestettävä, kun päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään neljä tuntia. Koska ruokatauko on palkallista, on työntekijän edunvalvonnan kannalta tärkeää, noudattaa ruokataukoa.
Työntekijällä on työpäivän kestäessä oikeus myös kohtuullisen mittaiseen virkistystaukoon.
PlusTerveys Oy:n ja Tehy ry:n välinen työehtosopimus 5 §
PlusTerveys Oy:n työehtosopimusta noudatetaan PlusTerveys Oy:n hammaslääkäreiden vastaanotoilla.
Työntekijällä on oikeus ruokailla työaikana, kun tauko kestää enintään 30 minuuttia. Ruokailutauko luetaan siis työaikaan kuuluvaksi. Ruokailutauko on järjestettävä, kun päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään neljä tuntia. Koska ruokatauko on palkallista, on työntekijän edunvalvonnan kannalta tärkeää noudattaa ruokataukoa.
Lisäksi työntekijällä on työpäivän kestäessä oikeus myös kohtuullisen mittaiseen virkistystaukoon.
Yksityistä sairaankuljetusta koskeva työehtosopimus 9 §
Yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan kaikissa yksityisissä sairaankuljetusyrityksissä työskentelevien tehyläisten työsuhteissa.
Ruokailutauko on 30 minuuttia. Ruokatauko ei ole työaikaa, joten työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta (ei tarvitse olla työnantajan käytettävissä) tauon aikana. Vaihtoehtoisesti työntekijällä on oikeus enintään 20 minuuttia kestävän ateriointiin työaikana. Ruokatauko on järjestettävä, kun työaika on vuorokaudessa viittä tuntia pitempi.
Työntekijällä on lisäksi oikeus 10 minuuttia kestävään virkistystaukoon työpäivän aikana.
SPR:n työntekijöitä koskeva työehtosopimus 5 §
Ruokailutauko on 30 minuuttia. Ruokatauko ei ole työaikaa, joten työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta tauon aikana. Veripalvelussa työntekijälle annetaan 20 minuutin ruokailutauko, joka on työaikaa. Ruokailutauko on järjestettävä, kun työaika on yli 5 tuntia.
Lisäksi työntekijällä on oikeus 15 minuutin virkistystaukoon, joka sisältyy työaikaan.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimus 5 §
Työehtosopimusta noudatetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluksessa olevien tehyläisten työsuhteissa.
Työehtosopimuksessa on sovittu tunnin ruokailutaosta. Ruokailutauko ei ole työaikaa ja työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta. Vakiintuneena käytäntönä YTHS:n työpaikoilla on, että työntekijöillä on oikeus ruokailla 20 minuuttia työajalla.
Työntekijällä on työpäivän kestäessä oikeus myös 15 minuutin virkistystaukoon.
