Painavaa asiaa siitä, miten ja millä ehdoilla työtä tehdään. Työaikoihin, varallaoloon, lepotaukoihin ja ylityöstä saataviin korvauksiin liittyvistä pelisäännöistä kannattaa pitää kiinni. Usein riittää, kun muistaa kolme tärkeää sanaa.

Ongelmia työaika-asioissa?

Jos työpaikallasi on ongelmia esimerkiksi yötyökorvauksissa, aikahyvitysten antamisessa, työvuoroluettelon muuttamisessa, ruokataukojen pitämisessä tai ylityökorvausten saamisessa, ota yhteyttä

  1. Työpaikkasi luottamusmieheen ja / tai esimieheesi
  2. Tehyn aluetoimistoon tai edunvalvontapuhelinpalveluun

Ensisijainen apu löytyy siis omalta työpaikalta. Jos et tiedä, kuka on työpaikkasi tehyläinen luottamusmies, etsi hänen yhteystietonsa työpaikan ilmoitustaululta.

Älä veny liikaa - Tehyn työaikakampanjan opetuksia (sisältö pdf:nä)
Työaikaergonomia ja työaika-autonomia (sisältö pdf:nä)
Sairaankuljettaja – aina valmiina? (sisältö pdf:nä)
Ruokatauko: päivittäisiä lepotaukoja on noudatettava
Päivähoidon työaika-asiat
Onko tämä ylityötä?
Työvuoroluettelon muuttaminen
Arvosta vapaa-aikaasi!
Kunnallisen sektorin ylityö (yleistyöaika ja jaksotyö)
Yksityisen sektorin ylityö

Päivähoidon työaika-asiat

Kunnallisella päivähoitosektorilla noudatetaan samoja Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen työaikamääräyksiä kuin kuntapuolella muutoinkin. KVTES:n työaikamääräykset ovat monimutkaiset ja työntekijöiden on vaikea puolustaa oikeuksiaan, koska niistä on hankala saada selvää. Tehyyn tulleiden yhteydenottojen perusteella päiväkotien isoimmat työaikaongelmat liittyvät työvuorojen muuttamiseen ja ylityökorvausten maksamiseen. Ongelmia esiintyy, koska työn vaatimia joustoja ei aina toteuteta KVTES:n määräysten mukaisesti.

Kuntapuolella on useita työaikamuotoja. Päiväkotien työntekijät työskentelevät käytännössä yleistyöajassa tai jaksotyössä. Oman työaikamuodon tietäminen on tärkeää, koska mm. ylityömääräykset ovat eri työaikamuodoissa erilaiset.

Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Työpäivien pituus voi vaihdella, mutta työntekijä ei tee työtä viikonloppuisin tai iltaisin. Yleistyöajassa voidaan päiväkodin toiminnan vaatiessa käyttää 2-6 viikon tasoittumisjaksoa. Tasoittumisjakso tarkoittaa sitä, että työaika voidaan joinakin päivinä suunnitella enintään 9 tunnin pituiseksi ja vastaavasti joidenkin toisten työpäivien työaika voidaan suunnitella lyhyemmäksi. Tasoittumisjaksolla tasoitetaan säännöllistä työaikaa sen mukaan kuin työvoiman tarve vaatii. Tasoittumisjakson kuluessa sen sijaan ei  tasoiteta ylitöitä.

Jos työntekijän työtä on tarve sijoittaa joustavammin työpäivien sisään tai työviikon mittaan (kuten esim. vuoropäiväkodeissa) käytetään jaksotyötä. Jaksotyössä säännöllinen työaika on järjestetty kolmen viikon työaikajaksoihin ja on maksimissaan 114 tuntia 45 minuuttia kolmessa viikossa. Jaksotyö voidaan järjestää myös siten, että käytetään 2 X 3 viikon työaikajaksoa.

Työvuoroluettelon tekeminen ja muuttaminen

Työvuoroluettelon tarkoituksena on vahvistaa tarkasti työntekijän työaika ja toisaalta vapaa-aika. Vapaa-aikana työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä.

Työvuoroluettelo tulee laatia samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjakso, jos sellainen on käytössä. Joskus työvuoroluettelon laatiminen ei ole mahdollista koko tasoittumisjaksoa vastaavaksi ajaksi ja tällöin työvuoroluettelo tulee laatia niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista. Työvuoroluettelo tulee antaa työntekijälle tiedoksi hyvissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista.

Päiväkodeissa ongelmia on erityisesti siinä, että työvuoroluettelot vahvistetaan säännönmukaisesti vasta aivan viime tingassa eli viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Näin tehdään usein, vaikka työvuoroluettelo olisi käytännössä mahdollista antaa työntekijöille tiedoksi jo aiemminkin (vrt. ”hyvissä ajoin”). Tämä hankaloittaa työntekijän vapaa-ajan suunnittelua merkittävästi. Ongelma on erityisen iso vuoropäiväkodeissa, joissa työvuoroluettelot laaditaan sitä mukaa, kun vanhemmat ilmoittavat hoidon tarpeesta.

Työntekijälle tiedoksi annettu ja vahvistettu työvuoroluettelo on sitova. Vahvistetun työvuoroluettelon muuttaminen voi tapahtua vain perustellusta syystä tai työntekijän suostumuksella. Virheellisen työvuoroluettelon saa aina korjata kuluvan työaikajakson aikana. Työvuoron muuttamiseen oikeuttavan perustellun syyn olemassa olo on harkittava tapauskohtaisesti.

Päiväkodeissa työvuoroja halutaan joskus muuttaa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Työntekijälle saatetaan soittaa aamulla kotiin ja pyytää tulemaan aikaisemmin työvuoroonsa tai vuoropäiväkodissa saatetaan perua yövuoro, koska ainut yövuorossa oleva hoitolapsi ei tulekaan hoitoon.

Työvuoroluettelon muuttamisesta saatiin viime vuonna tulkintaratkaisu työtuomioistuimelta (TTI 47/2007). Kyseessä oli ns. ympärivuorokautinen päiväkoti, joka toimi myös öisin. Työntekijöille vahvistettiin seuraavan viikon työvuorot edellisen viikon tiistaina. Käytännössä sattui kuitenkin toisinaan niin, että ainut yöhoitoon ilmoitettu lapsi oli eri syistä (esim. sairaus) jäänytkin hoitoon tulematta tai että hänet haettiin pois kesken työvuoron. Tällaisissa tapauksissa työnantaja oli muuttanut työntekijöiden suunniteltuja työvuoroja siten, että tekemättä jääneet tunnit tuli tehdä jonakin toisena ajankohtana. Työvuoroluetteloa muutettiin joko jo työvuoron alettua tai aikaisintaan yhtä vuorokautta ennen kuin työvuoron oli määrä alkaa.

Työtuomioistuin katsoi, että ainoan hoitolapsen pois jääminen hoidosta voi yksittäistapauksessa olla KVTES:n tarkoittama perusteltu toiminnallinen syy, joka oikeuttaa työvuoroluettelon muuttamiseen. Kuitenkin jokaisessa tapauksessa tulee erikseen harkita, täyttyykö perustellun syyn vaatimus juuri nyt ja lisäksi työnantajan tulee aina selvittää mahdollisuudet tarjota työntekijälle ensin muuta työtä. Jos nämä edellytykset on ensin täytetty, työvuoroluetteloa voidaan muuttaa, jos työvuoroluettelon muuttamisen syy ilmenee ennen kuin työntekijä on saapunut työvuoroonsa.

Työtuomioistuin katsoi myös, että työvuoroluetteloa ei saa muuttaa enää sitten, kun muuttamisen syy ilmenee työntekijän jo tultua työvuoroon tai työvuoron jo alettua.

Edellä mainitun Työtuomioistuimen tuomion perusteella voidaan siis sanoa, että

  • Jos työvuoron alettua tai työntekijän saavuttua työvuoroonsa käy ilmi, että hoidettavia lapsia ei tulekaan/tai tulee vähemmän, ei työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa ja siirtää suunniteltuja tunteja toiselle päivälle.

Samanlaisesta tilanteesta on kyse, jos työntekijä ei voi lähteä työvuorostaan työvuoroluetteloon merkittynä työpäivän päättymisajankohtana, koska esim. hoitolapsia ei ole haettu sovittuna aikana. Kyseessä ei voi olla työvuoroluettelon muutos, vaan ko. työajan ylityksestä syntyy korvattavaa ylityötä.

Työvuoroluetteloa voidaan sopia muutettavaksi myös työntekijän pyynnöstä. Työntekijä voi myös suostua työvuoroluettelon muutokseen, vaikkei perusteltua syytä olisikaan. Työntekijöiden tulee kuitenkin suhtautua suostumuksenvaraisiin muutoksiin kriittisesti, sillä yleisenä joustokeinona käytetty suostumuksenvarainen työvuoroluettelon muuttaminen syö ylityökorvauksia.

Kun työvuoroluetteloa on tarpeen muuttaa, tulisi pyrkiä tekemään muutokset työntekijän työajalla. Vapaalla olevalle työntekijälle soittaminen häiritsee työntekijän vapaa-ajan viettoa. Työntekijällä ei ole velvollisuutta vastata työnantajan soittoihin vapaalla ollessaan.

Ylityön syntyminen päiväkodissa

Työntekijän suostumus työvuoroluettelon muuttamiseen on eri asia kuin työntekijän suostumus ylityön tekemiseen. Ylityön tekeminen perustuu aina työntekijän yksittäistapauksessa antamaan suostumukseen, eikä työntekijällä ole yleistä velvollisuutta tehdä aina tarvittaessa ylityötä. Jos työvuoroluettelon muutos johtaisi ylityön tekemiseen, voi työntekijä kieltäytyä ylityön tekemisestä, vaikka työvuoroluettelon muutokseen olisikin perusteltu syy.

Ylityö yleistyöajassa

Yleistyöajassa ylityötä tarkastellaan päiväkohtaisesti ja viikkotasolla. Jos päivittäinen työaika muodostuu kahdeksaa tuntia pitemmäksi, on kyse päivittäisestä ylityöstä. Yleistyöajassa päivittäisen ylityön raja voi olla myös yli kahdeksan tuntia, kuitenkin enintään yhdeksän tuntia. Jos päivän työaika on suunniteltu enintään 9 tunnin mittaiseksi (esim. 8,5 tuntia) on tämä samalla päivittäisen ylityön raja. (Vrt.: yleistyöajassa työpäivän maksimipituus on yhdeksän tuntia.) Päivittäisen ylityön korvaus on kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaava korotettu vapaa. Vapaa-aikakorvaus annetaan työntekijälle vasta seuraavalla työaikajaksolla.

Viikoittaista ylityötä muodostuu yleistyöajassa silloin, kun työntekijä tekee työtä yli 38 tunnin 15 minuutin (työntekijä tekee esim. työtä myös lauantaina). Jos yleistyöajassa käytetään tasoittumisjaksoa, voi viikoittainen työaika olla pidempi tai lyhyempi kuin 38 tuntia 15 minuuttia. Tällöin viikoittaisen ylityön raja on ko. viikolle suunniteltu säännöllinen työaika. Viikoittainen ylityö korvataan maksamalla viideltä ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai antamalla vastaavalla tavalla korotettu vapaa.

Ylityö jaksotyössä

Jaksotyössä ylityötä ei lasketa päivittäin eikä viikoittain, vaan jaksoittain. Kolmen viikon jakson päättymisen jälkeen tiedetään, onko kyseessä olevalla jaksolla syntynyt ylityötä vai ei. Kolmen viikon työaikajakson toteutunutta työaikaa verrataan säännölliseen eli suunniteltuun työaikaan, enintään 114 tuntiin 45 minuuttiin. Jos toteuma on suurempi kuin suunniteltu työaika, on syntynyt ylityötä. Jaksotyössä korvataan ylityön 18 ensimmäistä tuntia maksamalla 50 %:lla korotettu palkka tai antamalla seuraavalla jaksolla vastaavasti korotettu vapaa-aikakorvaus. 18 tuntia ylittävät ylityöt korvataan 100 %:lla korotetulla ylityöllä tai vastaavalla vapaa-aikakorvauksena.

Jos perusteltu syy on olemassa, voidaan jaksotyössä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että toiseen kohtaan lisätään tunteja ja toisesta niitä vähennetään, jolloin ylityötä ei muodostu. Tämä edellyttää kuitenkin kahta erillistä, itsenäistä perusteltua syytä, ensimmäistä tuntien lisäämiselle tai toista tuntien vähentämiselle. Yleensä toiselle työvuoroluettelon muutokselle eli työtuntien vähentämiselle ei ole perusteltua toiminnallista syytä. Tällöin tuntien vähentämiseen eli vapaan antamiseen tunti tunnista pyydetään työntekijältä suostumusta. Kuten edellä on todettu, suostumuksen antamista tulee harkita tarkasti, koska seuraavalla jaksolla saman vapaan saisi korotettuna (tai maksettaisiin korotettu tuntipalkka).

Esimerkki:

Työvuoro on merkitty työvuoluetteloon alkavaksi klo 11 ja samana aamuna työnantaja soittaa työntekijälle ja pyytää tulemaan töihin jo klo 9.00. Samalla työnantaja tarjoaa mahdollisuutta lyhentää työvuoroa jonakin toisena päivänä.

  • Työntekijällä ei ole velvollisuutta suostua siihen, että työvuoroluetteloa muutetaan siten, että työntekijä saa samana tai jonakin toisena päivänä vastaavan vapaan ”tunti tunnista”. Tällaisten muutosten tarkoituksena on estää ylityön syntymistä ja samalla ne vesittävät työvuoroluettelon tarkoitusta. Tälle toiselle työvuoroluettelon muuttamiselle, vastoin työntekijän suostumusta, tulee olla oma erillinen perusteltu syynsä. Jos perusteltua syytä ei ole ja työntekijä ei suostu työvuoroluettelon muutokseen, syntyy ensimmäisestä muutoksesta ylityötä, josta on maksettava ylityökorvaus tai annettava vastaavasti korotettu vapaa-aikakorvaus.
  • Työntekijällä on aina oikeus kieltäytyä ylityöstä.

Perusteltu syy

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 30 § 2 momentin mukaan ylityön muodostuminen ei ole pätevä syy muuttaa työvuoroluetteloa. Näin ollen työvuoroluetteloa ei saa muuttaa vähentämällä tunteja työaikajakson loppupuolelta pelkästään sen vuoksi, että jakson lopussa säännöllinen työaika muuten ylittyisi ja muodostuisi korvattavaa ylityötä. Myöskään tuntien alittuminen ei ole pätevä syy työvuoroluettelon muuttamiselle.

Esimerkki: Työntekijälle suunnitellut kaksi aamuvuoroa muutetaan yhdeksi yövuoroksi. Tuntien toteuma on tästä syystä pienempi kuin säännöllinen työaika (114 tuntia 45 minuuttia/ 3 viikkoa). Koska työvuoroluetteloa ei saa muuttaa sen vuoksi, että tunnit uhkaavat alittua, ei työntekijän tarvitse tehdä ”puuttuvia tunteja”.