
Painavaa asiaa siitä, miten ja millä ehdoilla työtä tehdään. Työaikoihin, varallaoloon, lepotaukoihin ja ylityöstä saataviin korvauksiin liittyvistä pelisäännöistä kannattaa pitää kiinni. Usein riittää, kun muistaa kolme tärkeää sanaa.
Ongelmia työaika-asioissa?
Jos työpaikallasi on ongelmia esimerkiksi yötyökorvauksissa, aikahyvitysten antamisessa, työvuoroluettelon muuttamisessa, ruokataukojen pitämisessä tai ylityökorvausten saamisessa, ota yhteyttä
Ensisijainen apu löytyy siis omalta työpaikalta. Jos et tiedä, kuka on työpaikkasi tehyläinen luottamusmies, etsi hänen yhteystietonsa työpaikan ilmoitustaululta.
Älä veny liikaa - Tehyn työaikakampanjan opetuksia
(sisältö pdf:nä)
Työaikaergonomia ja työaika-autonomia (sisältö pdf:nä)
Sairaankuljettaja – aina valmiina? (sisältö pdf:nä)
Ruokatauko: päivittäisiä lepotaukoja on noudatettava
Päivähoidon työaika-asiat
Onko tämä ylityötä?
Työvuoroluettelon muuttaminen
Arvosta vapaa-aikaasi!
Kunnallisen sektorin ylityö (yleistyöaika ja jaksotyö)
Yksityisen sektorin ylityö
Työntekijän keskeisin velvollisuus on tehdä työsopimuksessa sovittua työtä työajalla. Sen sijaan vapaa-ajalla työntekijä on vapaa työntekovelvollisuudesta.
Työntekijän ei tarvitse olla työnantajan tavoitettavissa vapaa-ajallaan, eikä työntekijälle makseta palkkaa siitä, että työntekijä vastaa työnantajan yhteydenottoihin vapaa-ajalla.
Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat sopineet varallaolosta, työntekijä voi sitoutua myös vapaa-ajallaan olemaan tarvittaessa työnantajan tavoitettavissa. Tällöin työntekijä itse rajoittaa vapaa-aikansa käyttöä ja on valmis tulemaan kutsuttaessa työhön.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolosta on kuitenkin suoritettava työntekijälle korvaus. Lähtökohtana on, että mitä sidotumpaa varallaolovelvollisuus on, sitä suurempi (lähellä normaalia palkkaa) korvauksen tulisi olla.
Varallaollessa työntekijä on vapaa-ajalla joko kotona tai haluamassaan paikassa. Työpaikalla päivystäminen on aina työaikaa. Päivystäessä työntekijä on jatkuvassa työntekovalmiudessa. Varallaolosta sovittaessa on myös sovittava, missä ajassa työntekijän on oltava valmiina lähtemään työtehtäviin.
Eräillä aloilla kuten sairaankuljetuksessa varallaoloa käytetään paljon. Tällöinkään varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä (työaikalaki 5.1 §).
Varallaolosta on säädetty työaikalaissa (5§) ja työ- ja virkaehtosopimuksissa.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia myös hälytysrahan maksamisesta. Hälytysraha on maksettava, jos työnantaja hälyttää työntekijän työhön tämän vapaa-aikana. Hälytysrahasta sopiminen ei kuitenkaan velvoita työntekijää olemaan tavoitettavissa vapaa-aikanaan.
Kuntapuolella hälytysrahan maksamisesta on sovittu Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksissa valmiiksi. Lisäksi monilla työpaikoilla on tehty parempitasoisia paikallisia sopimuksia hälytysrahasta.
Arvosta vapaa-aikaasi, arvosta itseäsi!